Ja joku väittää, että materia ei tee onnelliseksi

Countess Báthory on kaiken pahan alaku ja juuri.

Ensinnäki, se hyökkäs kesken mun parhaimpien unien mun luo käkättään, lukkeen Nemejä ja syömään pitsaa. Sitte, kahavinjuontien ja juomakeleposen maijon mun jääkaapista ettimisen jäläkeen lähettiin kaupungille sompaileen aikomuksena ostaa neitile sukkia. Kierrettiin sitte kaiken maailman koru- ja vaateliikkeitä, kunnes päädyttiin Glitteriin ja Gina Tricotiin. Ennoo koskaan ollu mikkää koruihiminen, mutta NYT. Silimäni aukastiin ja mut houkuteltiin pimiälle puolele.



MAAILMAN UPPEIN C-KASETTIKAULAKORU JA NAPPEISTA TEHYT KORVIKSET!

En voinu vastustaa, mukkaanhan ne sieltä lähti. Báthroya nauratti kauhiasti, mun ilime on kuulema aina samallaine ku löyän jotaki superhienoa esimerkiksi kirppareilta. Sitä vois kuvvaillla jotenki näin: ilime kirkastuu, silimät loistaa ymmyrkäisinä ku Naantalin aurinko, suu leviää hämmästyneeseen, ihastelevvaan ja katotääonniinmuaeiköookkiihanahaluantänheti!-hymmyyn niin että se peittää puoli naamaa.

Paketisa tuli myös beiget samanlaiset korvikset.



Mulla on pahoja aavistuksia siittä mihin tää mun uus innostus johtaa... Tähän mun poikakaveri saattas tuumata, että musta on tulosa nainen. Ilimeisesti näin on päässy käymään, mullon nimittäin kauhia mekkokuume! Haluan semmosen 60-70-luvun tyylisen retron essumekon, joka päällä voi sitte hyppelehtiä ja tanssia avojaloin nurmikolla kesäyössä hippikitaramussiikkia ja Bob Marleyta mankasta kuunnellen. Ah <3 Sitä odotellessa.

Koskapa tännään oli aurinkoinen päivä, nii piti nakata kilolasit silimille. Mun omat on kuulkaa perintökalut, ne on äitin vanahat rillit 80-luvulta! Nämä pääsä ei kuulkaa aurinko eikä tulevaisuus häikäse!





Ja jos vaatetusta ihimettelette, niin tää kuva on otettu syksylä 2009 kuksajaisista, eli meijän ammattikorkiakoulun vastine yliopiston fuksiaisille. Teemana oli kasari, joten lasit passas sinne ku nenä päähän.

Tännään kutsuu taas työyö. Tuli yllärisoitto töihin työkaverilta että voisinko tehä sen vuoron tännään. Sehän kyllä vain passaa, oon sen verran köyhä ja rahanahane, että mielellään teen mahollisimman palijon tunteja. Voi niillä sitte rahottaa omia tulevia koruhankintoja ;) Että tervetuloa vaan kaikki Meidän Kebabiin Rovaniemelle tännään! Tarjolla kylymää palavelua ja lämmintä kalijaa! Vai miten päin se nyt menikää..